Toivotonta, toivotonta
Miestä kaatunutta on monta.
Villinä sydämeni laukkaa
Ilmaa keuhkoni kiivaasti haukkaa.
Suokaa hetki rauhan mulle
Keskellä sodan kauhun ja tuskan.
Mielenrauhaa vainotulle
Hillitse vimmaa järkytyksen mustan.
Pois ei pääsyä ole tästä
Soturin elämästä.
Veri virtaa jokina maalla
Nuolia sataa kaatamalla.
Vainoojat perässäin kulkee
Askel synkkänä polkien.
Pakoreitin tieltäni sulkee
Laulu rujo ilmaa halkoen.
Laulakaa, laulavat jouset, laulakaa
Kuolemanlaulua toistakaa!
Miekallani paikkani aion lunastaa
Valhalla mua jo odottaa!
Laulunomainen runo, jossa rytmitys ja loppusoinnnut toimivat. Edellisen tekstisi tunnelma välittyy tästä runosta.
VastaaPoistaMuy bien! Todella hieno runo ja periaatteessa se kertoi juuri sen, mitä se aikaisempikin tehtävä :)
VastaaPoistaLaulumainen on kyllä. Tiivistää kivasti edellisen tekstin. "Veri virtaa jokina maalla" oli kivasti kirjotettu :) me likey!
VastaaPoistaTykkään erityisesti viimeisestä säkeistöstä.
VastaaPoistaHieno on!